Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,

Elämme aikaa, jolloin kiristyvät budjettiraamit, väestön ikääntyminen ja ammattilaisten saatavuuden heikkeneminen pakottavat meidät uudistamaan tapamme tuottaa palveluita. Väestörakenne muuttuu ja tulevat vuodet voivat tuoda eteen muutoksia, joita emme vielä edes osaa ennakoida. Tämän vuoksi tarvitaan kuitenkin vahvaa ennakointia nykyisen tiedon valossa, strategista ajattelua ja rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka kantavat pidemmälle kuin vain tämän hetken yli.

Kun katsomme nykyistä palveluverkkoa, meidän on tunnustettava, että se ei sellaisenaan vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Ei väestönkasvuun, ei ikääntyvään väestöön, eikä myöskään tilanteeseen, jossa osaavan henkilöstön saatavuus on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa. Me emme voi jatkaa vanhalla mallilla, vaan meidän on rakennettava palveluverkko uudelleen sen mukaan, missä ja millaisia palveluita todella tarvitaan.

Visio palveluverkkosuunnitelmasta vuodelle 2035 tarjoaa tälle työlle suunnan ja pohjan. Kun palveluita tuodaan yhteen, voidaan henkilöstön osaamista hyödyntää tehokkaammin, osaaminen jakautuu laajemmin ja palveluiden laatu voi näin myös parantua. Järkevä keskittäminen on siinä tärkeässä osassa, mutta yksin se ei riitä. Palveluverkkoa on tarkasteltava kokonaisuutena, mutta kuitenkin alueelliset erot huomioiden.  Palveluita keskittäessä täytyy olla täysi varmuus siitä, että jäljelle jäävissä tiloissa riittää kapasiteettia hoitaa kasvavan asiakasmäärän tarpeet.

Palveluverkkoa uudistetaan nyt tilanteessa, jossa paineita tulee joka suunnasta. Juuri siksi nyt tarvitaan malttia, tietoa ja päätöksiä, joissa yhdistyvät taloudellinen vastuu, arjen käytännöt ja ihmisten tarpeet. Keskustelu palveluverkkouudistuksesta on pyörinyt ymmärrettävästi pitkälti säästöjen ympärillä, mutta emme voi purkaa toimipisteitä vain akuutin säästötarpeen vuoksi, ilman laajempaa ymmärrystä todellisista vaikutuksista, ja ilman pidemmän aikavälin järkevää visiota.

Keskittäminen on tehtävä harkitusti, kokonaistilanne realistisesti ymmärtäen, erityisesti tilojen riittävyyden ja toimivuuden näkökulmasta. Meidän on mietittävä, mitä vaikutuksia päätöksillä on arjessa: mitä tämä tarkoittaa asukkaille, heidän arjen liikkumiselleen ja palveluiden saatavuudelle?

Palveluverkko ei rajaudu pelkästään rakennuksiin ja seiniin. Vaikuttavia tapoja toimia ja järjestää palveluja on löydettävä myös muualta. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, liikkuvat ja digitaaliset ratkaisut sekä muut uudenlaiset toimintamallit ovat kokeilemisen arvoisia. Jos oikeasti haluamme, ja minä ainakin haluan, tarjota ihmisille parhaita mahdollisia palveluita tiukkojen resurssien puitteissa, emme voi jättää yhtäkään kiveä kääntämättä. Meidän täytyykin olla avoimia kokeilemaan uusia toimintatapoja. Esimerkki esitetyssä Allianssi-mallissa näen paljon potentiaalia uuden kokeilemiselle.

Nurmijärven palveluverkoston uudistaminen on ollut alkusyksyn keskeisimpiä teemoja. Kokoomuksen johdolla asia nostettiin keväällä esille ja vaadittiin lisäselvitystä riittämättömän tiedon takia. On hyvä, että päätöksenteon tueksi on saatu syksyn aikana tietoon perustuvaa, laadukkaampaa dataa, jossa on huomioitu palveluiden käyttäjien näkökulma. Tämä on tärkeää koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Meidän ei pidä tehdä yksittäisiä siirtoja ymmärtämättä niiden vaikutuksia koko alueeseen.

Palvelujen verkoston vuoden 2035 vision pääperiaatteena on, että kunkin kunnan alueella on jatkossakin vähintään yksi sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupiste. Sotekeskukset toimivat hyvinvointialueen palvelujen tilaverkoston ytimenä, jota täydentävät tarpeen mukaan soteyksiköt ja liikkuvat palvelut. Nurmijärven kohdalla on äärimmäisen tärkeää tunnistaa väestön jakautuminen kolmeen selkeään taajamaan. 

Aluehallituksen esityksessä, vaihtoehdossa A, on Klaukkalan osalta hyvin huomioitu, että kyseessä on Nurmijärven suurin ja kasvava, yli 20 000 kahdenkymmenen tuhannen ihmisen taajama, jossa on paljon sekä lapsiperheitä että ikääntyvää väestöä. He tarvitsevat laajat ja laadukkaat lähipalvelut. Klaukkalan terveyskeskuksen vanhan osan huono kunto tekee uudistuksesta välttämättömän, ja samalla saadaan ratkaistua hammashoidon nykyinen pullonkaula.

Väestönkasvu on huomioitava myös muissa Nurmijärven taajamissa, Rajamäellä ja Kirkonkylällä, palvelujen riittävyyttä arvioitaessa. Kirkonkylän kuormitukseen onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli Rajamäen terveyskeskus suljetaan, suuri osa sen palvelutarpeesta siirtyy Kirkonkylään ja Klaukkalaan. Kirkonkylän kapasiteetti ei kestä merkittävää lisäkuormitusta ilman, että se alkaa näkyä palvelun laadussa ja saatavuudessa. Tähän on palattava myös päätöksenteon jälkeen, päätöksiä on seurattava ja vaikutuksia arvioitava avoimesti.

Lopuksi haluan korostaa, että palveluverkon uudistaminen ei ole vain rakenteellinen muutos, vaan se on lupaus siitä, että jokainen asukas saa tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Palveluita täytyy suunnitella ihmisille, ei pelkästään hintalappu silmien edessä roikkuen. Tehdään päätöksiä, jotka kestävät aikaa ja joita voimme katsoa tulevaisuudessa ylpeinä, haastavasta taloustilanteesta huolimatta.