Vielä muutama vuosi sitten Euroopan turvallisuus saattoi tuntua arjesta etäällä olevalta aiheelta. Venäjän hyökkäyssota kuitenkin muutti tilanteen täysin tuodessaan sodan lähemmäs eurooppalaisten arkea kuin pitkiin aikoihin. Turvallisuuspuhe on saanut entistä enemmän jalansijaa yhteiskunnallisessa keskustelussa eikä suotta, sillä Ukrainan sota on vaikuttanut eurooppalaiseen ajatusmaailmaan merkittävästi. Sodan syttymisen jälkeen kaksi kolmasosaa EU-kansalaisista arvioi eurobarometrissä sodan muuttaneen heidän elämäänsä. Vakaus ja turvallisuus eivät ole enää itsestään selviä asioita. Muutos turvallisuusympäristössämme on nostanut turvallisuuden EU-politiikan keskiöön.Tässä hetkessä on tärkeintä pitää huolta toisistamme - niin Suomen rajojen sisä- kuin ulkopuolellakin.

Kärjistyvä sotaretoriikka, pelottelu tai turvattomuuden lietsominen ei ole ratkaisu. Liiallinen pelottelu ja paniikki-ilmapiiri pelaavat vastapuolen pussiin. Varautumista tarvitaan, mutta eteenpäin on mentävä askel kerrallaan. Nyt tärkeimpänä tehtävänämme on taata Ukrainalle riittävä tuki sodan voittamiseksi. Ukrainan tukeminen on sekä eurooppalaisten kansojen välistä solidaarisuutta että omien etujemme puolustamista. Venäjän ei voida antaa voittaa, sillä voitto Ukrainassa olisi uhka koko Euroopan rauhalle ja vakaudelle. Venäjän voitto johtaisi todennäköisesti konfliktien laajentumiseen ja Euroopan turvallisuuden heikkenemiseen ennestään. Meidän on varmistettava, ettei näin tapahdu.

Venäjän tavoitteena oli heikentää Euroopan yhtenäisyyttä hyökkäämällä Ukrainaan, mutta sen teoilla on ollut täysin päinvastaiset seuraukset. Euroopan unioni ja koko Eurooppa on osoittautunut yhtenäisemmäksi ja vahvemmaksi kuin moni osasi odottaa. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa edistetään yhteisymmärryksessä jaettujen arvojen pohjalta, on Euroopan unionilla kaikki edellytykset olla yhtenäinen ja vahva toimija myös tulevaisuudessa. Vahva ja yhtenäinen Eurooppa pystyy parhaiten puolustamaan itseään myös ulkoista uhkaa vastaan.

Eurooppa on kuitenkin enemmän kuin unioni. Euroopan unionille myös unioniin kuulumattomat eurooppalaiset valtiot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toisin kuin Venäjä, EU kunnioittaa ja tukee näitä valtioita. On varmistettava, etteivät Itä-Euroopan valtiot ajaudu autoritäärisen Venäjän vaikutuspiiriin, vaan ne näkevät itsensä tulevaisuudessa osana Eurooppalaista yhteisöä. Tämän varmistamiseksi maille on kyettävä luomaan selkeä näkymä siitä, miten niistä tulee Euroopan unionin jäseniä. Tällä tavoin rakennamme yhtenäistä Eurooppaa, jossa jokainen Euroopan maa integroidaan unioniin ja sen arvoihin. 

Yhtenäinen Eurooppa rakennetaan yhteistyöllä. Meidän tulee vahvistaa yhteistyötä puolustuksen saralla, mutta myös muilla politiikan sektoreilla. Eurooppa voi olla yhtenäinen vain, jos pidämme huolta myös heikoimmista ja varmistamme sen, että kaikki pysyvät mukana kehityksessä. Omiin poteroihin kääntyminen ja sotaretoriikan lietsominen ei toimi, vaan on entistä tärkeämpää rakentaa yhdessä turvallisempaa Eurooppaa.

Jarno Limnéll

Kansanedustaja (kok.)

Henriina Rantala

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja, eurovaaliehdokas (kok.)